AD/HD:n diagnostiset kriteerit
From BluWiki
| Huom! |
|---|
F90 Hyperkineettiset h�iri�t
Lyh: Hyperkineettiset h�iri�t
R: Hyperaktivitetsst�rningar
E: Hyperkinetic disorders
L: Perturbationes hyperkineticae
(20.06.1995)
Hyperkineettisille h�iri�ille on ominaista: varhainen alku (tavallisesti ennen viiden vuoden ik��), kest�vyyden puute �lyllist� osallistumista vaativissa toiminnoissa, taipumus siirty� toiminnasta toiseen saamatta mit��n valmiiksi sek� j�rjestym�t�n, hajanainen ja liiallinen toiminnallisuus. Kuitenkaan tutkimuksissa ei yleens� tule esiin ep�tavallista sensorista tai havaitsemiseen liittyv�� keskittymiskyvyn puutetta. H�iri�t kest�v�t tavallisesti l�pi kouluvuosien ja jopa aikuisik��n asti, mutta usein tapahtuu asteittaista paranemista aktiivisuudessa ja tarkkaavuudessa. H�iri�ihin saattaa liitty� muita poikkeavuuksia, jotka eiv�t yksin��n riit� diagnoosiin, mutta tukevat sit�. Ylivilkkaat lapset ovat usein tapaturma-alttiita, piittaamattomia vaaratilanteissa ja he toimivat hetken mielijohteista. N�m� lapset aiheuttavat usein kurinpito-ongelmia, mutta rikkovat s��nt�j� pikemminkin ajattelemattomuuttaan kuin tahallaan. Lasten suhde aikuisiin on usein estoton, koska siit� puuttuu normaali varovaisuus ja pid�ttyv�isyys. Lapset eiv�t ole suosittuja toisten lasten keskuudessa ja voivat joutua eristetyiksi. �lyllisten toimintojen heikkoudet ovat tavallisia, samoin motoriikan ja puheen kehitysh�iri�t. Hyperkineettinen h�iri� saattaa johtaa ep�sosiaaliseen k�ytt�ytymiseen ja itsetunnon h�iri�ihin. Huomattavaa p��llekk�isyytt� esiintyy muiden k�yt�sh�iri�iden (esim. asosiaalisen k�yt�sh�iri�n) kanssa. Kuitenkin nykytiedon mukaan hyperkineettiset h�iri�t ovat erillinen ryhm� h�iri�it�, joissa hyperkineettisyys on p��ongelma. Hyperkineettiset h�iri�t ovat useita kertoja yleisempi� pojilla kuin tyt�ill�. Lukemisvaikeudet ja/tai oppimisvaikeudet sek� motorinen k�mpelyys ovat tavallisia lis�ongelmia, ne ilmoitetaan erikseen (F80-F89). Hyperaktiivisuus on usein n�kyvin ja haittaavin ongelma strukturoiduissa tilanteissa, joissa vaaditaan hyv�� k�yt�ksen itsekontrollia, kuten koulussa. Alle kouluik�isen hyperaktiivisuutta on vaikea tunnistaa laajan normaalivariaation vuoksi, diagnoosi on syyt� asettaa vain ��ritapauksille. Diagnoosi voidaan asettaa aikuisellekin. Perusteet ovat samat, mutta tarkkaavuus ja aktiivisuus pit�� p��tell� kehityksellisesti asianmukaisten normien mukaan. Jos hyperkineettisyytt� on ollut lapsuudessa, mutta sitten se on h�vinnyt ja korvautunut toisella tilalla, esim. asosiaalisella persoonallisuush�iri�ll� tai p�ihteiden v��rink�yt�ll�, nykyinen tila merkit��n diagnoosiksi. H�iri�iden etiologia on tuntematon, mutta rakenteellisia poikkeavuuksia pidet��n ratkaisevina n�iden h�iri�iden synnyss�. Viime vuosina n�ist� h�iri�ist� on k�ytetty diagnoosia "tarkkaavaisuush�iri�". T�t� termi� ei nykyisin k�ytet�, koska se vaatii psykologisista prosesseista sellaista tietoa, jota ei ole saatavissa. Lis�ksi termi johdattaa ottamaan mukaan ahdistuneet, hajamieliset tai "unelmoivat" apaattiset lapset, joiden ongelmat ovat luultavasti erilaisia. Kuitenkin on selv��, ett� k�yt�ksen n�k�kulmasta arvioituna, tarkkaavuuden ongelmat ovat keskeinen piirre hyperkineettisiss� h�iri�iss�.
Diagnostiset kriteerit:
Diagnoosiin tarvitaan poikkeavaa keskittymiskyvytt�myytt�, hyperaktiivisuutta ja levottomuutta, jotka ovat laaja-alaisia, useissa tilanteissa esiintyvi� ja pitk�kestoisia ja jotka eiv�t johdu muista h�iri�ist�, kuten autismista tai mielialah�iri�ist�. G1. Keskittymiskyvytt�myys: V�hint��n kuusi seuraavista oireista on kest�nyt v�hint��n kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon n�hden poikkeavia: 1 Huomion kiinnitt�minen riitt�v�n hyvin yksityiskohtiin ep�onnistuu usein tai potilas tekee huolimattomuusvirheit� koulussa, ty�ss� tai muissa teht�viss� 2 Keskittyminen leikkeihin tai teht�viin ep�onnistuu usein 3 Usein potilas ei n�yt� kuuntelevan, mit� h�nelle puhutaan 4 Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti-tai ty�teht�vien valmiiksi tekeminen ep�onnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta k�yt�ksest� tai kyvytt�myydest� ymm�rt�� ohjeita) 5 Kyky j�rjest�� teht�vi� ja toimintoja on usein huonontunut 6 Usein potilas v�ltt�� tai kokee voimakkaan vastenmielisen� teht�v�t, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun yll�pit�mist�, kuten esim. l�ksyt 7 Potilas kadottaa usein esineit�, jotka ovat t�rkeit� tietyiss� teht�viss� ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyni�, kirjoja, leluja tai ty�kaluja 8 Potilas h�iriintyy usein helposti ulkopuolisista �rsykkeist� 9 Potilas on usein muistamaton p�ivitt�isiss� toiminnoissa
G2. Hyperaktiivisuus V�hint��n kolme seuraavista oireista on kest�nyt v�hint��n kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon n�hden poikkeavia: 1 Potilas liikuttelee usein levottomasti k�si��n tai jalkojaan tai v��ntelehtii tuolillaan 2 Potilas l�htee usein liikkeelle luokassa tai muuualla tilanteissa, miss� edellytet��n paikalla pysymist� 3 Potilas juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, miss� se ei kuulu asiaan nuorilla tai aikuisilla voi esiinty� pelkk�n� levottomuuden tunteena) 4 Potilas on usein liiallisen ��nek�s leikkiess��n tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin 5 Potilas on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eik� aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ymp�rist�n mukaan tai ulkoisista vaatimuksista
G3. Impulsiivisuus V�hint��n kolme seuraavista oireista on kest�nyt v�hint��n kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon n�hden poikkeavia: 1 Potilas vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiita ja est�� vastauksellaan toisten tekemi� kysymyksi�. 2 Potilas ei usein jaksa seist� jonossa tai odottaa vuoroaan peleiss� tai ryhmiss�. 3 Potilas keskeytt�� usein toiset tai on tunkeileva (esim. tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin). 4 Potilas puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pid�ttyv�isyytt�.
G4. H�iri� alkaa viimeist��n seitsem�n vuoden i�ss�.
G5. Laaja-alaisuus Diagnostisten kriteerien tulee t�ytty� useammassa kuin yhdess� tilanteessa, esim. tarkkaamattomuutta ja hyperaktiivisuutta tulee esiinty� sek� kotona ett� koulussa tai sek� koulussa ett� esim. vastaanotolla. Tavallisesti tarvitaan tietoa useammasta kuin yhdest� l�hteest�. Esim. opettajan kertomus lapsen k�yt�ksest� on yleens� v�ltt�m�t�n lis� vanhempien kertomuksiin.
G6. Kohtien A-C oireet aiheuttavat kliinisesti merkitt�v�� ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemist�.
G7. Ei ole diagnosoitavissa seuraavia sairauksia:
[[Ahdistuneisuush�iri�t (F41).]]
[[Laaja-alaiset kehitysh�iri�t (F84)]]
Erotusdiagnoosi
Lapsilla esiintyy h�iri�it�, jotka melkein t�ytt�v�t hyperkineettisten h�iri�iden kriteerit:1) Lapsen oireet t�ytt�v�t kriteerit lukuunottamatta hyperaktiivisuutta tai impulsiivisuutta. T�ll�in lapsen h�iri� on tarkkaavuuden puute. 2) Lapsen oireet t�ytt�v�t kriteerit lukuunottamatta tarkkaavuuden poikkeavuutta. T�ll�in lapsella on aktiivisuuden h�iri�. 3) Lapsen oireet t�ytt�v�t kriteerit vain yhdentyyppisiss� tilanteissa, esim. lapsella on kotispesifi h�iri� tai luokkahuonespesifi h�iri�. N�it� h�iri�it� ei ole viel� sis�llytetty p��ryhm��n, koska niist� ei ole riitt�v�� empiirist� n�ytt��. Lis�ksi n�ill� lapsilla on usein e.m. raja-alueiden h�iri�iden kanssa samanaikaisesti muita diagnosoitavia h�iri�it� (esim. [[uhmakkuush�iri� F91.3]]). Sekamuotoiset h�iri�t ovat yleisi�. Laaja-alaiset kehitysh�iri�t diagnosoidaan ensisijaisina muihin h�iri�ihin verrattuna. T�rke�� on erottaa hyperkineettinen h�iri� k�yt�sh�iri�st�. Hyperkineettisen h�iri�n diagnosointi priorisoidaan k�yt�sh�iri�n edelle. Kuitenkin lievempiasteinen yliaktiivisuus ja keskittymiskyvytt�myys ovat yleisi� k�yt�sh�iri�ss�. Kun on oireita sek� hyperkineettisest� h�iri�st� ett� k�yt�sh�iri�st� ja hyperaktiivisuus on laaja-alaista ja vaikea-asteista, [[hyperkineettinen k�yt�sh�iri� (F90.1)]] on oikea diagnoosi. Yliaktiivisuutta tai tarkkaamattomuutta, joka on melko erilaista luonteeltaan kuin hyperkineettisess� h�iri�ss�, esiintyy oireena ahdistuneisuus- ja mielialah�iri�iss�. Levottomuutta, joka tyypillisesti on osa depressiivist� agitoitunutta h�iri�t� tai vaikea- asteista ahdistusta, ei tule diagnosoida hyperkineettiseksi h�iri�ksi. Jos kriteerit yhdest� ahdistuneisuush�iri�st� (F40, F41, F43, tai F93) t�yttyv�t, t�m� menee hyperkineettisen h�iri�n edelle, vaikkakin on viitteit� siit�, ett� levottomuus ahdistuksen yhteydess� voi olla merkki samanaikaisesta hyperkineettisest� h�iri�st�. Hyperkineettist� h�ir�t� ei my�sk��n k�ytet� lis�diagnoosina vain huonon keskittymiskyvyn ja psykomotorisen agitaation perusteella, jos mielialah�iri�n (F30- F39) kriteerit t�yttyv�t. Kaksoisdiagnoosia k�ytet��n vain, jos oireet eiv�t ole vain osa mielialah�iri�t�, vaan selv�sti osoittavat erillisen hyperkineettisen h�iri�n olemassaolon. Kouluik�isell� lapsella �killisesti alkanut hyperaktiivinen k�yt�s on hyperkineettist� h�iri�t� todenn�k�isemmin reaktiivinen h�iri� (psykogeeninen tai orgaaninen), maaninen tila, skitsofrenia tai neurologinen sairaus.
